Tasavertaisten mahdollisuuksien takaaminen Helsingin lapsille ja nuorille on yksi tärkeimmistä asioista, joita kaupunki edistää. Kuten kaupungin strategiassakin todetaan, nuorten syrjäytymiskierre erityisesti koulusta ja työstä on yksi yhteiskuntamme vakavimmista ongelmista. Toinen suuri ja kaupunkeja globaalistikin koskettava uhka on, että eriytymisen kautta muodostuu varsin erilaisia todellisuuksia, joissa lapset ja nuoret kasvavat. Jotta tällaisiin ilmiöihin voidaan puuttua, niistä tarvitaan jatkuvasti lisää tietoa. 

Tässä lehdessä Teemu Vauhkonen ja Mikko Salasuo esittelevät tuloksia nuorten ylisukupolvista syrjäytymistä käsittelevästä tutkimuksesta, joka toteutettiin osana Helsingin kaupungin Mukana-ohjelmaa. Mukana-ohjelma on yksi strategiakauden 2017–2021 kärkihankkeista, ja siinä on haettu ratkaisuja nuorten syrjäytymishaasteeseen. Vauhkosen ja Salasuon mukaan perhetaustan huono-osaisuus ja sijaishuollossa olo ennustavat nuoren myöhempää syrjäytymistä – kuitenkin Helsingissä vähemmän kuin muissa isoissa kaupungeissa.

Helsingin seudulla on viitteitä siitä, että osa nuorista ”kuplautuu” omille asuinalueilleen ja arkailee kotilähiön ulkopuolella liikkumista. Jos kaupunkitilan eriytymistä havaitaan jo lapsilla ja nuorilla, vaarana on, että kosketus toisenlaisiin ihmisiin ja ympäristöihin katkeaa varhain. Oskar Rönnbergin ja Venla Berneliuksen artikkelissa tarkastellaan kaupunkitilan käyttöä tutkimusaineiston valossa: ketkä käyvät oman kaupunginosansa lisäksi usein keskustassa, toisissa kaupunginosissa tai Helsingin ulkopuolella?

Myös muissa tämän lehden teksteissä katsotaan kaupunkielämän kysymyksiä tiettyjen väestöryhmien perspektiivistä. Pasi Mäenpää ja Henrietta Grönlund ovat tutkineet viime vuoden keväällä käynnistynyttä Helsinki-apua, jolla helpotettiin koronaeristyksiin joutuneiden ikäihmisten arkea. Pasi Saukkosen artikkelissa tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten asemaa Helsingin työmarkkinoilla: tilanteen todetaan parantuneen selkeästi ennen koronapandemiaa, mutta kriisin seuraukset saattavat vaarantaa hyvän kehityksen. Nina Hiltunen ja Tuukka Saarimaa lähestyvät taloudellisen tasa-arvon kysymyksiä ilmansaasteiden näkökulmasta: mitä merkitsee se, että osalla helsinkiläisistä on toisia heikommat mahdollisuudet valita asuinpaikkansa vähäsaasteisilta alueilta?