Helsingin turvallisuustutkimuksissa on perinteisesti selvitetty, missä määrin vastaajat ovat huolestuneita rikosten ja eräiden muiden ikävien tapahtumien kohteeksi joutumisesta. Vuoden 2015 kyselyssä näkökulmaa laajennettiin vielä tapaturmiin.

Kysyttyjä kymmentä asiaa voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 1) kysytyt asiat ovat huolestuneisuuden (erittäin tai melko huolestuneet) mukaisessa järjestyksessä.

Joka viides vastaaja oli huolissaan joutumisestaan liikenneonnettomuuden uhriksi tai väkivallan kohteeksi. Yhtä yleistä oli pelätä omaisuutensa puolesta. Koko Helsingin 15–74-vuotiaasen väestöön suhteutettuna tämä tarkoittaa yli 100 000 ihmistä. Tulipalon ja tapaturman sattuminen omalle kohdalle aiheutti vähiten huolta. Vajaa puolet vastaajista ei ollut lainkaan huolissaan kotona tapahtuvan tapaturman tai tulipalon vuoksi.

Turvallisuuskyselyn perusteella tiedämme, että kotitapaturmat ovat varsin yleisiä verrattuna esimerkiksi liikenneonnettomuuksiin. Turvallisuuskyselyn vastaajista neljälle prosentille oli tapahtunut liikenneonnettomuus kuluneen 12 kuukauden aikana. Vastaava lukema kotitapaturman (esim. palovamma, kaatuminen) tai jonkin muun tapaturman osalta oli 14 prosenttia. Yleisyydestään huolimatta tapaturmat aiheuttavat suhteellisen vähän huolta vastaajissa. Kenties syy piilee siinä, että kotitapaturman seurausten helposti ajatellaan olevan varsin vähäisiä verrattuna esimerkiksi liikennetapaturmiin. Toisin sanoen ihmisillä on taipumus kiinnittää enemmän huomiota tapahtuman seurausten vakavuuteen kuin itse tapahtuman todennäköisyyteen.

Taulukko 1. Helsinkiläisten huolestuneisuus eräiden rikosten ja tapahtumien kohteeksi joutumisesta 12 kk aikana vuonna 2015, kaikki vastaajat (N=3977).

Vieraskieliset huolestuneempia kuin kantaväestö

Naiset olivat enemmän huolissaan lähes kaikista kysytyistä asioista, myös sellaisista, joissa sukupuolella ei pitäisi olla vaikutusta riskiin (liikenneonnettomuus). Osin kyseessä saattaa olla naisten suurempi herkkyys myöntää pelkonsa: naisille huolen/pelon ilmaiseminen on yhteiskunnassa edelleen hyväksyttävämpää kuin miehille.

Seksuaalirikoksia lukuun ottamatta ikä ei juurikaan vaikuta kysymyksiin vastaamisessa. Nuoret olivat kuitenkin hieman muita huolestuneempia väkivallan kohteeksi joutumisesta.

Seksuaalirikosten kohteeksi joutumista käsitellään edempänä keskittyen naisten huolestuneisuuteen.

Kuvio 1. Huolestuneisuus (erittäin ja melko paljon) eräiden rikosten ja tapahtumien kohteeksi joutumisesta 12 kk aikana, miehet ja naiset.

Maahanmuuttajataustaiset vastaajat olivat kantaväestöä enemmän huolestuneita kysytyistä asioista. Erot olivat osin tilastollisesti merkitseviä. Tässä saattaa olla kyse kulttuurisista tekijöistä: siitä, miten hyväksyttävää huolen tai pelon ilmaiseminen on. Vieraskieliset olivat kantaväestöä huolestuneempia myös muun muassa terrorismista ja ilmastonmuutoksesta.

Lisäksi vastaajien tietopohjassa saattaa olla eroja. Onko kantaväestö tietoisempi rikosten määrästä, ja siksi he ovat vähemmän niistä myös huolissaan? Kielitaidolla on varmasti myös merkitystä, toisin sanoen sillä, miten hyvin pystyy seuraamaan uutisointia.

Kuvio 2. Huolestuneisuus eräiden rikosten ja tapahtumien kohteeksi joutumisesta (erittäin tai melko paljon) kieliryhmittäin.

Onko huolestuneisuus lisääntynyt vai vähentynyt?

Pitkä aikasarja kertoo, että etenkin omaisuusrikoksen, kuten varkauden ja vahingonteon, kohteeksi joutuminen herättää vastaajissa aiempaa vähemmän huolta. Tämä on linjassa sen kanssa, että myös kodin turvajärjestelyjen käyttö on varsin maltillisesti lisääntynyt vuosituhannen alusta helsinkiläisissä kotitalouksissa.

Huolestuneiden osuus väkivallan tai sillä uhkailun kohteeksi joutumisesta on sama kuin vuonna 2012. Tämä kiteyttää hyvin koko vuoden 2015 turvallisuustutkimuksen keskeisen tuloksen: Helsingin turvallisuustaso on pysynyt vastaajien kokemuksen mukaan jokseenkin ennallaan.

Kuvio 3. Huolestuneisuus eräiden rikosten ja liikenneonnettomuuden kohteeksi joutumisesta vuosina 2003, 2006, 2009, 2012 ja 2015 (erittäin ja melko paljon huolestuneiden osuudet), suomen- ja ruotsinkieliset.

Naisten pelko seksuaalirikosten kohteeksi joutumisesta

Naisten huolestuneisuus seksuaalirikoksen kohteeksi joutumisesta väheni vuodesta 2003 aina vuoteen 2012. Vuoden 2015 kyselyn tietojen mukaan tilanne on nyt heikentynyt; asiassa on palattu vuoden 2003 tasolle.

Kuvio 4. Naisten huolestuneisuus seksuaalirikoksen (esim. raiskaus) kohteeksi joutumisesta Helsingissä vuosina 2003, 2006, 2009, 2012 ja 2015 (%).

Muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten naisvastaajien keskuudessa tilanne oli vieläkin huonompi (Taulukko 2.) Heistä peräti 38 prosenttia oli huolestunut seksuaalisesta häirinnästä vähintäänkin melko paljon. Ero on tilastollisesti erittäin merkitsevä (<.0001).

Taulukko 2. Kantaväestön ja vieraskielisten naisten huolestuneisuus seksuaalirikoksen kohteeksi joutumisesta Helsingissä vuonna 2015, (%).

Nuorten naisten huoli seksuaalirikoksen kohteeksi joutumisesta on huomattavan paljon suurempi kuin edellisessä Helsingin turvallisuuskyselyssä. Kyselyyn vastanneista alle 20-vuotiaista naisista lähes 40 prosenttia on huolissaan tästä asiasta. (Kuvio 5).

Kuvio 5. Naisten huolestuneisuus (melko tai erittäin paljon) seksuaalirikoksen kohteeksi joutumisesta iän mukaan (N=2253).

Myös kansallisessa Poliisibarometrissa on havaittu, että huoli seksuaalisesta ahdistelusta ja väkivallasta on lisääntynyt vuosien 2010 ja 2016 välillä (Vuorensyrjä & Fagerlund 2016; 60). Keskimäärin kansalaisten huoli eri rikosilmiöistä on kuitenkin vähentynyt viime vuosina (emt).

Lähteet:

Vuorensyrjä, Matti & Fagerlund, Monica (2016). Poliisibarometri 2016. Kansalaisten käsitykset poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta. Sisäministeriön julkaisu 27:2016. http://www.intermin.fi/julkaisu/272016?docID=701234

* * * * * * * * * * *

Helsingin turvallisuustutkimuksen 2015 tuloksiin perustuvia artikkeleita julkaistaan Kvartti-verkkolehdessä pitkin vuotta. Artikkelit löytyvät kootusti tältä sivulta.

Lisätietoa tutkimuksesta:

Tutkija Vesa Keskinen, Helsingin kaupungin tietokeskus, sähköposti: vesa.keskinen(at)hel.fi.

Asiantuntija Eija Laihinen, Helsingin kaupunginkanslia, Turvallisuus- ja valmiusyksikkö: sähköposti: eija.laihinen(at)hel.fi.