Artikkelit

Kvartti 3/2017 |  02.11.2017Veera Moll

Korttelikaupungista lähiömetsiin

Vaikka suomalaislapset liikkuvat vielä kansainvälisesti verrattuna vapaasti, on täälläkin osoitettu liikkumisen vähentyneen viime vuosikymmeninä. Artikkelissa tarkastellaan Helsinkiä 1940-luvulta tähän päivään ja pohditaan muuttuvan kaupungin vaikutusta lasten omaehtoiseen liikkumiseen.

Lue lisää>

Kuka kuuluu vauvan perheeseen?

Vastasyntyneiden perhesuhteita Helsingissä selvittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että äidit nimeävät vauvan perheenjäseniksi useita kotitalouden ulkopuolisia ihmisiä, kun vauvan syntyessä äiti ei ole avioliitossa. Yleisimmin vastasyntyneen perheenjäseninä pidetään vanhempien ohella isovanhempia, mutta myös äidin sisaruksia tai ystäviä luetaan melko usein vauvan perheeseen.

Lue lisää>

Helsinkiläisperheiden lastenhoitoratkaisuista uutta tietoa

Helsingin kaupungin ja Kelan yhteistutkimushankkeen Lastenhoitojärjestelyt helsinkiläisissä lapsiperheissä 2010-luvulla (HELA) aineisto on saatu kerättyä ja ensimmäiset tulokset julkaistaan syksyllä 2017.

Lue lisää>

Lasten osallistumisessa taidekasvatushankkeisiin isoja eroja koulujen ja alueiden kesken

Alakoululaisten osallistuminen Helsingin kaupunkikonsernin taidelaitosten järjestämiin taidekasvatushankkeisiin on aktiivista. Yhdeksän kymmenestä peruskoulusta oli sellaisia, joissa ainakin yksi luokka osallistui vähintään yhteen taidekasvatushankkeeseen tässä artikkelissa tarkastellulla ajanjaksolla.

Lue lisää>

Yksivuotiaiden vanhemmat tyytyväisiä varhaiskasvatukseen

Helsingissä on kerätty tietoa yksivuotiaiden lasten vanhemmilta lastenhoidon ratkaisuista sekä monista lapsen ja perheen hyvinvoinnin ulottuvuuksista. Tulokset kertovat perheiden moninaisuudesta ja vanhempien taustan merkityksestä. Muun muassa matalammin koulutetuilla vanhemmilla ja heidän lapsillaan näyttäisi olevan tarvetta tukeen varhaiskasvatuksessa ja muissa palveluissa.

Lue lisää>

Laskelmatyökaluilla voidaan tunnistaa lapsiperheiden kannustinloukkuja

Artikkelissa havainnollistetaan esimerkkilaskelmien avulla sitä, miten tulosidonnaiset päivähoitomaksut muuttuvat ja vaikuttavat perheen käytettävissä oleviin tuloihin. Erityisesti yksinhuoltajaperheiden osalta laskelmilla voitiin paikantaa mahdollisia kannustinloukkuja.

Lue lisää>

Helsinki on panostanut lasten hyvinvointia koskevan tiedon tuotantoon

Kuusitoista prosenttia Helsingin asukkaista on lapsia, ja alle 18-vuotiaiden lasten määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 122 000 lapseen. Helsingin kasvava lapsimäärä ennustaa myös palvelujen kysynnän kasvua. Hyvien palvelujen suunnittelua varten tarvitaan väestötietojen lisäksi tietoa lasten hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä.

Lue lisää>
Kvartti 3/2017 |  02.11.2017Timo Cantell

Pääkirjoitus 3/2017

Tehdäänpä pieni karttaharjoitus. Jos Helsingin rautatieasemalta piirtää kehän 15 kilometrin säteellä Vuosaaren rannasta kohti Lauttasaaren kärkeä lännessä – pysytellen kuitenkin Helsingin rajojen puitteissa – niin tämän kaaren sisälle mahtuu yli 100 000 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta.

Lue lisää>
Kvartti 3/2017 |  27.10.2017Ari Niska

Lasten määrän kasvu keskittyy nyt kantakaupunkiin

Ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen merkittävä osa lasten lukumäärän kasvusta Helsingissä tulee vanhasta talokannasta ja täydennysrakentamisalueilta. Lapsia on kaupungissa tällä hetkellä enemmän kuin kertaakaan 1970-luvun puolenvälin jälkeen.

Lue lisää>

Lapsiperheiden vanhempien työllisyys Helsingissä

Lapsiperheiden vanhempien työllisyysaste on Helsingissä keskimäärin korkeampi kuin muun väestön. Tietyillä ryhmillä työllisyystilanne on kuitenkin vaikeutunut: etenkin monilapsisten perheiden äideillä sekä päivähoitoikäisten lasten yksinhuoltajilla on ongelmia työelämään pääsyssä. Koulutuksella on selkeä yhteys lapsiperheiden työllisyystilanteeseen.

Lue lisää>

Selaa artikkeleita