Artikkeli haarukoi 75 vuotta täyttäneiden ikäihmisten palvelujen kustannuksia vuonna 2020 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Laskelmissa vertaillaan vuoden 2013 palvelurakenteella aiheutuvia kustannuksia ikäihmisten laatusuosituksen mukaiseen alempaan palvelurakenteeseen.

Useimmat eläkeikään ehtineet voivat hyvällä syyllä odottaa kymmeneksi tai pariksikymmeneksi vuodeksi eteenpäin vireätä elämänvaihetta, jossa he voivat toteuttaa itseään. Artikkelissa tarkastellaan 65-80-vuotiaiden helsinkiläisen kokemusta omasta hyvinvoinnistaan. Valtaosa on tyytyväisiä elämäänsä.

Onko päättäjien syy, jos tieto ei päädy käyttöön ja poliittisia ratkaisuja tehdään hataralta pohjalta? Pitäisikö tutkijoiden itse tuoda tietoa paremmin esiin?

Yksi tuoreen kokoomateoksen tutkimusartikkeleita yhdistävä teema on metropolialueen kaupunkirakenteen sirpaloituminen ja sen taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset seuraukset.

Helsinkiläisistä 16 prosenttia on tällä hetkellä yli 65-vuotiaita, eli hieman harvempi kuin Suomessa keskimäärin. Heidän osuutensa väestöstä ylittää Helsingissä 20 prosenttia väestöennusteen mukaan vuonna 2032, kun koko maassa näin käy jo ensi vuodenvaihteessa.

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston hankkeessa kokeiltiin virtuaalihoitoa eli kuvapuhelinyhteyttä iäkkäisiin asiakkaisiin. Uudenlaisesta palvelusta voi olla jatkossa hyötyä omaishoidossa ja päivätoiminnassa, ja sillä voidaan mahdollisesti korvata kotihoidossakin muistutus-, seuranta- ja arviointikäyntejä.

Elämme yhä pidempään yhä terveempinä. Tämä on hyvinvointiyhteiskunnan tuloksia ja näkyy elinajanodotteen kasvuna sekä myös heikkenevänä huoltosuhteena. Erityisesti heikkenevä vanhushuoltosuhde – se, että yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa suhteessa työikäisten määrään – haastaa hyvinvointiyhteiskuntaa.