Artikkelit

Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla

Helsinkiläiset lapsiperheet ovat valmiita maksamaan asuntomarkkinoiden kautta huomattavia summia varmistaakseen lastensa pääsyn hyvään lähikouluun. Vanhemmat tekevät lastensa kouluvalintoja myös asuinpaikan valinnan yhteydessä, eivät pelkästään valitsemalla koulun oman oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta.

Lue lisää>
Artikkeli |  19.01.2016Päivi Kippo-Edlund, Kari Hyytiäinen, Petri Tapio

Itämeri hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn lähteenä

Puhdas Itämeri on kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja Helsingin elinvoimaisuuden rakennusaine. Helsingin edustan merialueen tila on parantunut pitkäjänteisen vesiensuojelun seurauksena. Muuttuva ilmasto ja yhteiskunta tuovat kuitenkin vaikeasti ennakoitavia haasteita vesiensuojeluun.

Lue lisää>
Artikkeli |  19.01.2016Leena Hietaniemi

Lapsiköyhyysriski Helsingissä koko maata korkeampi

Helsinkiläisten lasten pienituloisuusriski on ollut jo yli vuosikymmenen ajan koko maan lasten pienituloisuusriskiä korkeampi. Vuoden 2011 jälkeen lapsiköyhyysriski on Helsingissä kuitenkin ollut laskussa, ja pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa mittakaavassa se on matala.

Lue lisää>
Artikkeli |  19.01.2016Elise Haapamäki

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus tukena helsinkiläisten hyvinvoinnin seurannassa

THL:n tuottama Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) tuo kunnille rekisteritietojen rinnalle tietoa asukkaiden koetusta hyvinvoinnista ja terveydestä, elintavoista ja muista hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Tätä tietoa on nyt saatavilla myös Helsingistä, ja sen hyödyntämistä osana kaupunkilaisten hyvinvoinnin seurantaa olisi syytä kehittää.

Lue lisää>
Artikkeli |  19.01.2016Teemu Kemppainen

Koettua hyvinvointia Helsingin seudun lähiöissä

Sosiaalinen ja etninen segregaatio luonnehtii monien Helsingin seudun lähiöiden viimeaikaista kehitystä. Tämä artikkeli valottaa lähiöasukkaiden koettua hyvinvointia kahdesta näkökulmasta, tarkastelemalla koetun terveyden ja turvallisuuden vaihtelua asuinympäristön mukaan. Alustavia tuloksia pohditaan sosiaalisen sekoittamisen politiikan näkökulmasta.

Lue lisää>
Artikkeli |  14.01.2016Henri Laukkanen, Timo M. Kauppinen

Millaisessa yhteydessä asuinalueen työttömyysaste on työttömäksi joutuvien työmarkkinamenestykseen?

Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on esitetty, että huono-osaisuuden alueellinen keskittyminen voi haitata asukkaiden menestymistä työmarkkinoilla. Pääkaupunkiseudun osalta näyttö on osin ristiriitaista, kun tarkastellaan asuinalueen työttömyysasteen ja työttömäksi joutuvan myöhempien ansiotulojen yhteyttä

Lue lisää>
Artikkeli |  04.01.2016Auri Lyly-Falk

Sosiaalipalveluja koskeva tieto parempaan käyttöön

Sosiaalinen raportointi on keino tuottaa järjestelmällisesti tietoa sosiaalihuollon asiakkaista ja heidän tarpeistaan. Nykyisin esimerkiksi päättäjät tietävät sosiaalityöstä ja sen sisällöstä suhteellisen vähän. Helsingin kaupunki tehostaa tiedon hyödyntämistä, jotta voidaan suunnitella parempia ja varhaisempaan vaiheeseen kohdistuvia palveluja.

Lue lisää>
Artikkeli |  28.12.2015Stina Högnabba

Aktiivinen nuori voi hyvin

Kun uusia nuorten palveluja kehitetään tai vanhoja parannetaan, helposti saatavaa faktaa on Helsingin nuorten hyvinvointikertomuksen ansiosta aina käytettävissä. Yleinen ilmapiiri yhteiskunnassa, esimerkiksi lisääntynyt ääriajattelu, vihapuheet ja isot pakolaisvirrat arveluttavat nuoria. Samaan aikaan on kuitenkin esimerkiksi yhteishenki Helsingin kouluissa kehittynyt myönteiseen suuntaan.

Lue lisää>
Artikkeli |  28.08.2015Pia Houni, Heli Ansio

Yhteisölliset työtilat kipinöivät kaupunkikulttuurissa

Luovien ammattilaisten ja tietotyöläisten yhteisölliset työtilat ovat yleistyneet Helsingissäkin nopeasti 2010-luvulla. Yksin työskentelevät saavat niistä toimivan työtilan lisäksi sosiaalisia kontakteja ja samanhenkisiä työkavereita ja voivat löytää myös ammatillista tukea ja työtä hyödyttäviä verkostoja.

Lue lisää>
Kvartti 2/2015 |  24.08.2015Teemu Vass

Haastattelu: "Helsingillä on hyvä kaupunkiobservatorio"

Huhtikuussa Helsingin kaupungin tietokeskuksen johtajana ja samalla Kvartin päätoimittajana aloittanut Timo Cantell näkee uusia mahdollisuuksia kaupunkien digitalisoitumisessa. Tietokeskus on virastona tässä kehityksessä hyvissä tarkkailuasemissa

Lue lisää>
Kvartti 2/2015 |  24.08.2015Netta Mäki

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä alueittain 1996–2014

Helsinkiläisten elinajanodote on kasvanut artikkelissa käsiteltävällä ajanjaksolla 1996–2014. Viimeisten neljän vuoden aikana kasvu on kuitenkin hidastunut etenkin naisten osalta. Joissakin Helsingin suurpiireissä elinajanodote on jopa hieman pienentynyt edeltävältä viisivuotiskaudelta.

Lue lisää>
Artikkeli |  19.08.2015Vesa Keskinen

Nuori vaikuttaa ostopäätöksillä ja porukalla

Mitä nykypäivänä tarkoitetaan nuorten yhteiskunnallisella osallistumisella ja vaikuttamisella? Perinteinen järjestöosallistuminen ja puoluepoliittinen toiminta ei ole nuoria innostanut enää pitkää aikaan. Sen sijaan nuoret osallistuvat muulla tavalla.

Lue lisää>

Lähidemokratia Helsingissä - mitä tapahtui demokratiapilottien jälkeen?

Helsingissä on voimistunut asukkaiden osallistumiseen ja itseohjautuvaan toimintaan perustuva kulttuuri. Mitä kokemuksia jäi käteen kahden vuoden takaisista demokratiapilottihankkeista, joissa haettiin uusia käytäntöjä osallisuuteen ja vuorovaikutukseen?

Lue lisää>
Kvartti 2/2015 |  18.08.2015Sini Askelo

Mitä Helsingin vaalitulokset kertovat aluenäkökulmasta?

Eduskuntavaalin tuloksista havaitaan muun muassa, että kannatus jakautuijoillakin Helsingin alueilla monen puolueen kesken, kun toisilla alueilla äänet taas keskittyivät varsin vahvasti kahdelle puolueelle.

Lue lisää>
Kvartti 2/2015 |  18.08.2015Vesa Keskinen

Koulu opettaa myös elämää varten

Kun puhutaan suomalaisesta koulusta, kiinnitetään paljon huomiota oppilaiden menestymiseen oppiaineessa ja kansainvälisissä vertailuissa. Tai sitten tarkastellaan resursseja, kuten lukioiden määrää, oppilaiden ryhmäkokoa tai tietoteknistä varustelua. Harvoin kuitenkaan puhutaan opetuksen sisällöistä ja tavoista, joilla niitä opetetaan ja opiskellaan. Vielä vähemmän tiedetään siitä, mitä tietoja ja taitoja nuoret ovat koulussa mielestään oppineet.

Lue lisää>
Artikkeli |  17.08.2015Eila Ratasvuori

Miten yksilön tietosuoja toteutuu kunnan tilastoissa ja tutkimuksissa?

Viranomaiset poikkeavat tilasto- ja tutkimustiedon laatijoina yksityisistä tiedontuottajista. Julkisuuslaki asettaa niille erilaiset vaatimukset kerätyn tiedon julkisuudesta ja julkistamisesta. Mutta mikä tieto on julkista ja mikä ei? Kun kunnat panostavat yhä vahvemmin avoimeen tietoon, mitkä seikat turvaavat tutkittavien yksityishenkilöiden tietosuojan?

Lue lisää>

Mentaliteettien törmäys Helsingin valtuustossa sisällissodan jälkeen?

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kunnallisissa vaaleissa toteutettiin useiden vuosien vireillä olon jälkeen vuonna 1917. Tämä tuli merkitsemään sitä, että hyvin nopeasti sisällissodan jälkeen työväestön edustajat pääsivät osalliseksi kunnallisesta päätöksenteosta

Lue lisää>
Artikkeli |  19.03.2015Mika Mäkelä

Puu-Kallion saneeraus oli vuosikymmenten palapeli

Kallion kaupunginosaan syntyi 1800-luvun loppupuolella työväestön asuttama puutaloalue. Puutaloalueesta on jäljellä vain vähäiset muistot, koska se purettiin eli saneerattiin toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä muutamaa rakennusta lukuun ottamatta. Artikkeli tarkastelee saneerausprosessia ja sen tuloksia.

Lue lisää>
Artikkeli |  18.03.2015Seppo Aalto

Kieli- vai kansallisuuskiistoja 1600-luvun Helsingissä?

Vironniemen Helsingin porvaristo ja seurakunta jakautui 1650-luvulla ruotsalaiseen ja suomalaiseen ryhmään. Mihin tämä kahtiajako perustui? Oliko kysymys kielestä vai määrittelivätkö myös muut seikat ”suomalaisten” ja ”ruotsalaisten” väliset rajat?

Lue lisää>
Artikkeli |  18.03.2015Antti Malinen

Helsinkiläiskodit sodan rasitusten kantajina 1944-1948

Toisen maailmansodan jälkeisessä Helsingissä kärsittiin vakavasta asuntopulasta. Rakentamisen vähäisyyden vuoksi asunnontarvetta jouduttiin tyydyttämään olemassa olevaa asuintilaa jakamalla. Viranomaiset joutuivat pakkomajoittamaan asunnontarvitsijoita yksityisasuntoihin, mutta sukulaisia ja tuttavia otettiin asumaan myös vapaaehtoisesti.

Lue lisää>

Selaa artikkeleita